matka jakartaan

Vietnamin väkiluku on 2009 väestölaskennan mukaan 8 5 846 997 joista maaseutuväestön osuus on 60 410 101 ( "The 2009 Vietnam Population and Housing Census: Completed Results" ). Vaikuttaa siltä, että Vietnam on yhä vielä maatalouskeskeinen valtio. Kun tätä 882 sivuista järkälettä kahlaa, niin tullaan ennemmin tai myöhemmin sivulle 134 jossa on lueteltu väkiluku kunkin etnisen ryhmän mukaan. Suurin ryhmä on tietenkin valtaväestö eli Kinh (Vinh) ihmiset joita on 73 594 427 ja pienin O Du:n etniseen ryhmään kuuluvat ihmiset joita on enää vain 276 kappaletta. Eri etnisiä ryhmiä on luetteloitu 54 erilaista, jotka kuuluvat 8 eri kieliperheeseen. Valtaosa eri etnisistä ryhmistä asustaa vuoristoalueilla. Niinpä ranskalaiset antoivat näille nimen Montagnards (vuoristolaiset). Toki alamaillakin asustaa eri etnisiä ryhmiä esimerkiksi mekongin suistoalueila khmer kieliä puhuvat ihmiset tai itäisiä cham kieliä puhuvat keskisen vietnamin rannikkoseudun ihmiset (Champa kuningas

Tien vastapuolella oli harvakseltaan taloja. Monen talon edustalla oli merkillisiä savuavia kekoja. Mitäköhän mahtavat olla, tuumailin. Liian pieniä tiilen polttoon, posliiniakaan ei varmaan niissä tehdä, kun lämpötilat lienevät kohtalaisen alhaiset. Mahdetaanko näissä savustaa kumia ennen toimittamista maailmalle? Ongelma kerrakseen. Niin pysäköin pyöräni ja tutkin muuatta kekoa. Tämän päälle oli tehty peltinen katos sateen suojaksi. Keon juuressa oli pienet aukot, ilma-aukot kenties. Keskivaiheella taasen muutama aukko josta pääsi savu karkaamaan. Aluksi tuumin, näiden olevan jonkinlaiset savustuspöntöt, ruuan valmistusta varten. Mutta kun kekoja oli melkoinen määrä, yhteensä kymmeniä, niin tämä arvailu hieman ontui. Kun katselin ympärilleni ja näin puupölkkyjä sekalaisessa järjestyksessä. Puupölkkyjä jollain tavalla käytettiin hyödyksi, niitä oli aivan liikaa, jotta niitä voitaisiin käyttää yksinoman polttoaineena. Lopulta keksin. Nämä lienevät hiilimiiluja. Eli lähes h

Yöllä satoi, taivas kaatoi vettä maalle. Aamun koittaessa voimalliset auringonsäteet kuivasivat saviset polut, asvaltoidut kadut ja lätäköt. Matkamiehen oli hyvä kävellä kuivilla ja kovilla teillä. Niin voimallinen aurinko kuivatti kuten oli tehnyt aina aikaisemminkin. Auringon mahdille ei suurinkaan myrsky voi lopulta mitään. Satoja miljoonia vuosia on se luonnut elämän ehdot kaikelle mitä maan päällä ja hieman sen alla elää ja on, paitsi kerran 65 miljoonaa vuotta sitten. Silloin syöksyi Jukatanin niemimaalle suuren suuri meteori, joka nostatti sellaisen pilven maan ylle, että elämä melkein tukehtui ja aurinko vaipui pimentoon. Monet lajit kuolivat sukupuuttoon ja näiden jäänteistä syntyi uusia. Elämä muunsi muotoaan. Myös silloin maapallo pyöri radallaan ympäri, ympäri kiertäen auringon vuosi toisensa jälkeen. Rata vain kasvaa kynnen paksuuden verran - kussakin kierrossa. Näin heräsin, söin ja etsin huoltoaseman. Pyöräni etsi sillan, kulki joen yli ja suuntasi seudul

Kontum kirkko Majapaikkaani oli asettunut asumaan muutama keski-ikäisiä australialaisia miehiä. Tavallisen ja reippaan oloisia, eivät mitenkään uskovaisia tai muuten aatteen läpivärjäämiä. He olivat täällä vapaaehtoistyössä kun eräs heidän kaverinsa oli suositellut vaihtoehtoista lomanviettotapaa. Tälle vaihtoehtoisuudelle on keksitty oma nimensä: voluntourism. Tämä turismin muoto on kasvava trendi maailmanlaajuisesti kun ihmiset eivät ole enää innostuneita löhöämään rannoilla ja lihottamaan krääsäkauppiaiden, ravintoloiden ja hotellien kassoja.- Kaupungissa on ainakin kaksi katolista orpokotia, joissa asusti monet ympäristön lapsista, kun vanhemmat tai isovanhemmat olivat kuolleet tai omat vanhemmat eivät pystyneet hoitamaan heitä. Nämä australialaiset miehet olivat täällä tekemässä remonttia toisessa lapsenkodissa, ei niin hyvässä. Ostivat työkaluja ja maalasivat, tekivät sen mitä osasivat. Voivat sitten kotona kehuskella, etteivät ainakaan kuulu tyhjäntoimittajiin, kasso

Kun amerikkalais i lta on kysytty mikä oli suurin yksittäinen Vietnamissa käyty taistelu vastaa empimättä suurin osa TET hyökkäys vuonna 1968 . Tämä sotatoimi oli merkittävä, kun sitä voidaan luonnehtia sanonnalla: ”Vietnam hävisi taistelun mutta voitti sodan”. Hyökkäys oli se viimeinen niitti, joka johti suuren yleisön laajamittaiseen vastustukseen ja tätä kautta amerikkalaisten vetäytymiseen. Vetäytyminen johti ns. vietnamisointiin eli etelävietnamille annettiin vain rahallista ja kalustoapua. Vetäytyminen tapahtui vähitellen. Vaikka Vietnamin sota oli suuri äärimmäisen brutaalinen virhe, niin pieni amerikkalainen vähemmistö lohduttautui brittiläisen vakoojan Arabian Lawrencen sanoin vuodelta 1919: "It is better that they do a thing imperfectly than for you to do it perfectly: for it is their country, their war, and your time is limited." Ehkä suurin ponnistus oli kuitenkin pääsiäishyökkäyksen yhteydessä käyty Kontumin taistelu. Vain vaivoin onnistui ameri

Istun ja katselen tyhjää ruutua. Kolme kertaa olen yrittänyt aloittaa tätä postausta. Aina hieman eri puolilta katsottuna. Muutama virke tuli kirjoitettua kunnes kirjaimet, sanat ja virkkeet tekivät jyrkän käännöksen ylöspäin. Vaikka kuinka yritin kiivetä niitä pitkin ja jatkaa niin aina vain livuin alas - kolina vain kuului. Olo on kuin yrittäisi mennä huoneeseen avaamatta ensin ovea. Kuhmuja päähän siitä vain tulee ja mustelmia otsalle. Mietin ja pohdin, pyörin ja kierin, ähkin ja puhisin saadakseni edes jotain tolkkua asiaan ja nasevan esityksen postaukselle. Lopulta onnistuin – jotenkuten. Saavuin Kon Tumiin iltapäivällä, aurinko paistoi ja mieli oli kevyt. Vihdoinkin olin oppinut ajamaan pyörälläni niin etten pelännyt jatkuvasti kaatuvani. Valehtelisin jos sanoisin saapuneeni tänne jonkun muun syyn takia kuin sen, että Kon Tum sattui vain olemaan matkani varrella. Toki minun erinomainen turistikarttani kertoi kaikenlaista kuten etnisistä vähemmistöistä, erikoisista

Länteen, kohti auringonlaskua, kuten aina aikaisemminkin on matkustettu. Kauan sitten lähdettiin yli aavan meren Intian mausteiden perään. Kun uusi manner oli löydetty, vallattiin se pala palalta aina vain länteen, kunnes tultiin suurelle merelle. Suuremmalle kuin mitä oli koskaan aikaisemmin edes osattu kuvitella. Länteen, kuten Abraham Lincoln sanoi: ”G o to west, young man ” tai kuten liskokuningas Jim Morrison lauloi kappaleessa The End: ”The west is the best”. Länteen, länteen se on ollut eurooppalaisten suunta kautta aikain, vaikka kaikki tiedämme valon tulevan idästä. Niin oli vereeni kirjoitettu yksi ilmansuunta ylitse muiden, länsi. Näin pyöräni suuntasi myös auringonlaskun maahan kunnes kohtasi huikaisevan kauniin Ho Chi Minhin tien. Tie seuraa monin paikoin Vietnamin puoleista Ho Chi Minh polkua (näitä samannimisiä polkuja on myös Laosissa ja Kamputseassa). Tie on niin huikaiseva, että se ansaitsi kokonaisen blogin, TV ja radio-ohjelman. Tänään tie kulkee p