Phan Thiet, Mui Ne ja lomaparatiisi - kenties


Lopulta saavuin Phan Thietiin pieneen kalastajakaupunkiin. Ei niin köyhään, ei niin rikkaaseen. Etsin yömajaa. Yksi näytti sopivalta. Sinne siis. Kun saavuin paikalle ei siellä ollut muuta kuin toimistoja. Näytin yhdelle työntekijälle osoitetta. Oli oikea mutta hotelli puutui. Aikansa siinä ihmettelimme kunnes yksi nuori neiti (sihteeri kuka ties) hyppäsi skootterinsa selkään ja kehotti seuraamaan. Osoitti mukavan hotellin. Paikkaa piti muuan perhe. Huoneet avarat, siistit, lämmin suihku ja netti hieman tökki. Hintakin oli 8 taalaa yö. Sopii.

Phan Thiet


Vielä tänään kinastellaan, mistä moinen kaupungin nimi on peräisin. Ei täysin vietnamilaiselta kuulosta. Nimestä on olemassa kaksi vaihtelevaa teoriaa.

Ensinnäkin. Kuten muistetaan aikaisemmista postauksista, niin alue on kuulunut Champaan, valtakunnan eteläisimpiin osiin ennen Mekongin suistoalueen khmerien kuningaskuntaa Funania. Champalaisiet kutsuivat aluetta ”Hamu Lithit”, karkeasti käännettynä peltojen saartama pikkukylä meren rannalla (hamu = peltojen saartama pikkukylä, lithit = meren rannalla). Saavuttuaan paikalle olivat vietnamilaiset jo vääntäneet champa nimiä rutiininomaisesti. Champa kaupunki Panduraga vääntyi muotoon Phan Rang, toisen asutun alueen Mang-Ly:n he väänsivät muotoon Phan Ri:ksi, joten tuntuisi luonnolliselta vääntää Hamu Lithit aluksi muotoon Phan Lithiksi ja tästä edelleen Phan Thietiksi. Näitä lähekkäin sijaitsevia kolmea phan-nimisiä alueita kutsuttiin Tam Phaniksi eli kolminkertaiseksi Phaniksi.

Toisen teorian mukaan nimi juontaa juurensa yhteen Cham prinssiin. Hän oli alueen sotilakuvernööri 1400 luvulla ja nimeltään Pho Thit (prinsessa Po Inu Sah:n veli ja kuningas Par Ra Cham Chanh:n poika). Hänen hallitsemaa linnoitusta kutsuttiin Po Thitin leiriksi. Tästä onkin lyhyt matka nimen vietnaminkieliseen väännökseen. Hieman melodiaa mukaan ja siinä sitä ollaan, uutena nimenä Phan Thiet.

Phan Thiet oli historian näytelmässä parissakin esityksessä merkittävä näyttämö. Kuten muistetaan Tay Son postauksesta, niin Ngyuen Anh pyrki useampaan otteeseen kukistamaan kapinan ja pääsemään keisariksi. Monissa taistelussa Phan Thiet oli avainasemassa. Sijaitsihan se hyvin lähellä Gia Dinhia tulevaa Sai Gonia, Ho Chi Minhin kaupunkia. Kun Gia Dinhin linnoitus valmistui, pystyttiin sieltä käsin valvomaan hyökkäyksiä joelta. Tässä tilanteessa Phan Thiet nousi hyvin tärkeään asemaan sekä Gia Dinhin puolustajille että kapinnallisille.

1920 luvulla alueella piti majapaikkaansa Kiinan kuomitangista mallia ottanut aseellinen itsenäisyysliike VNQDD (Việt Nam Quốc Dân Đảng). Liike syntyi kun Hanoissa ryhdyttiin julkaisemaan itsenäisyyttä ylistäviä lentolehtisiä. Ranskalaiset tuhosivat näiden painokoneet ja pidättivät aktivistit. Toiminta jatkui etelässä ja siellä ryhmä muodosti muodollisen – tosin hyvin lyhytaikaisen – hieman sosialismiin kallellaan olevan liikkeen. VNQDD muodostui pääasiassa pohjoisesta paenneista opettajista ja muusta sivistyneistä. Näihin liittyi eteläisiä saman kaltaisella aate- ja koulutustaustalla olevia henkilöitä. Liike oli ehkä hieman akateeminen kun siihen ei juurikaan liittynyt talonpoikia eikä teollisuustyöntekijöitä. Liike sai mainetta tappamalla ranskalaisia virkamiehiä ja upseereita. Tunnetuin tapaus oli ehkä ranskalaisen työvoimarekrytoijan Bazinin salamurha. Hän organisoi vietnamilaisten työntekijöiden värväämisen. Nämä miehet ja naiset joutuivat joko suoraan työskentelemään Vietnamissa tai muualla Ranskalaisen imperium muissa maissa kuten Uudessa Hebrideissa. - Ehkä nimitys työvoimarekrytoija oli hieman liian mairea nimi hänelle kun työntekijät elivät orjuuden kaltaisissa olosuhteissa, joissa nälkä sairaudet, pahoinpitelyt ja teloitukset olivat jokapäiväisiä ilmiöitä. Rekrytointi tapahtui myös melko kyseenalaisin keinoin pakottamalla, pahoinpitelyin ja tekaistuin syyttein, väärin lupauksin ja muilla valheellisilla houkutuksilla. Niinpä lopulta julma mies salamurhattiin.


Thaimaan Bangkokilla on Pataya ja Ho Chi Minh Cityllä (Saigonilla) on Mui Ne. Itse asiassa matkailumainoksissa on virhe. Lomanviettopakka ei oikeastaan ole Mui Ne vaan Phan Thiet-kaupungin ja Mui Ne kylän välinen ranta. Tänne on rakennettu komealta kalskahtavia lomanviettopaikkoja kuten Habor City, Sun Beach, Muine Holiday City, Sea Link City ja monia muita taajaman poikasia. Eikä hotellien nimetkään ole sen parempia Bamboo Village Resort, Swiss Village Resort, Full Moon Beach jne. Tylsää ja ikävää, varmaan halutaan opettaa paikallisille englantia. Tähtiä hotelliluokituksessa on vaikka kuinka, on viittä, on neljää ja köyhille kahta ja kolmea. Paikalle kysymään hintaa 150 – 300 taalaa yö ja ”smile for money”. Eipä ole minun paikkani. Toki oli siellä halvempiakin, hieman sivussa vain.


Please install the Flash Plugin version 11 or higher

Tämän sanottuani on kuitenkin todettava, että paikka on omiaan sellaiselle, joka haluaa ns. laadukasta lomaa. Alueen asemakaava on laadittu huolella. Kaikki hotellit ja ravintolat sijaitsevat yhdellä kadulla. Jokaisella hotellilla on riittävän suuri tontti ja rakennukset on tehty tyylillä. Aivan muuta kuin Etelä Euroopan turistirannat, joissa usein ihmettelee, onko täällä asemakaavaa ollenkaan. Hotellit on vain läntätty siellä vähän sinne sun tänne eikä juurikaan voi sanoa tyylikkäiksi. Iltaisin (Muine-Phan Thiet) alue on rauhallinen. Ei mitään sellaista hulinameininkiä, mitä väsyksiin saakka näkee Kyproksella, Kreikan ja Espanjan lomarannoilla ja saarilla. Jos siis haluat viettää rauhallisen loman meren rannalla hienossa hotellissa, niin tämä on omiaan sinulle. Kohderyhmänä ei vain ole reppureissaajat, joihin itse mielelläni samaistun.

Kun palasin illalla takaisin matkustajakotiini oli emännällä syntymäpäivä. Isäntä oli ostanut käsilaukun lahjaksi. Kutsuivat minutkin kakkua syömään ja kahvia juomaan. Seuraavana päivänä jäin huoneeseeni postauksia kirjoittamaan. Siivooja oli tehnyt hieman liikaa ruokaa itselleen ja kahdelle lapselleen. Koputti oveeni kysellen halusinko tulla syömään. Tottakai – kotiruokaa. Yritin maksaa. Ei millään muotoa. Olisiko näin käynyt neljän - viiden tähden resorteissa – tuskinpa vain.


Hotellien uimarannat ovat hieman vaihtelevia. Hiekka kulkeutuu välillä rannalle ja välillä kulkeutuu pois meren virtausten mukaisesti. Laskuveden aikana monilla paljastuu hiekkainen ranta kun taasen nousuveden aikana ranta muuntuu töyrään kivikkoiseksi alueeksi. Phan Thiet kaupungin julkinen uimaranta taasen on hyvin hoidettu ja hieno. Hotellissani pistin uimahousut jalkaan, pyyhkeen kainaloon ja uimarannalle 700 metrin päähän. Näin pääsin nauttimaan rantaelämästä. Ihan OK ranta, ehkei kuitenkaan yhtä mieluinen kuin Huen edustalla olevassa saaressa, Vinh:ssä tai aivan ylittämättömässä Lan Co:ssa. Mutta silti, paikallisten kera meressä.

Phan Thietin ja Mu Ne:n välinen hotelliranta löydettiin aikoinaan vahingossa. Elettiin vuotta 1995. Tällöin itäisellä taivaalla piti näkymään auringonpimennys. Rannalle ryntäsi tuhatpäinen joukko alan harrastajia ja pimennyksen lisäksi havaitsivat alueella olevan mitä mainioin toistakymmentä kilometriä pitkän hiekkaisen rannan. Rantaa alettiin kutsua erheellisesti Mui Ne rannaksi (Muine Beach). Alue sai hyvän maineen ja niistä päivistä lähtien monet hotelliketjut rakensivat omia majatalojaan alueelle. Alueella asuvat kalastajat myivät tonttejaan. Tänään vain yksi perinteinen kalastajatalo on vielä paikallaan luksushotellien puristuksessa. - Toisaalta turismi on luonnut hyvän elinkeinon paikallisille. Paljon paremman kuin mitä kalastus aikoinaan toi, turistien rahojen kalastaminen on ilmeisesti tuottoisampaa kuin meren kalojen pyydystäminen.

Mui Ne kylä


Varsinainen Mu Ne kylä sijaitsee heti hotellirantojen päättyessä. Kylän nimi Mui Ne tarkoittaa suomeksi suojainen niemi. Syynä tähän on se että se sijaitsee nimellä jonka tyvipuolelle kalastajat usein ankkuroivat aluksensa meren hyökyjä vastaan. Kylän hiekkaisia teitä kävellessä saavun toisenlaiseen paikkaan, aivan muuhun kuin hotellirantojen puleerattuihin rantoihin ja teihin. Täällä näkee lapsia leikkimässä, aikuisia istumassa ja vaihtamassa kuulumisia. Tällaiseen paikkaan itsekin mielelläni kuuluisin.

Please install the Flash Plugin version 11 or higher

Kun katson ihmisiä täällä, niin palautuu mieleen, että nämä joutuvat parhaimmillaan tekemään kaksi kuukautta töitä voidaksee n nukkua yhden yön viiden tähden hotellissa. Kovasti mieluusti ihmiset antoivat minun kuvata heitä. Ehkäpä siksi, että ovat tottuneet matkailijoihin tai siksi, että hotelliketjut tunkeutuvat pikkuhiljaa tänne ja heidän asuinsijat häviävät. Joten jonkun pitää kuvata leppoisaa elämänmenoa.

Täällä näkee muinaista ja tänään ränsistynyttä ranskalaista gloriaa. Sokeakin näkee täällä suuria taloja ja hienoja takeita parvekkeiden aitoina. Ränsistynyttä hieman täällä ja kulunutta siellä, aivan kuten meille kullekin käy ajan oloon. Juuri sellainen paikka, jossa lapset voivat tehdä suuria löytöjä romujen keskellä. Juuri ihmisen mittainen paikka kuten oliva aikoinaan Helsingin Pasilat (jotka nykyään ovat ankeudessaan verrattomia).