Ranskan indokiina

Ranskan indokiinan historia on hyvin monivaiheinen ulottuen 1600 luvun lopusta 1900 luvun puoliväliin. Ei varmaankaan ole tarkoituksenmukaista kuvata koko historiaa yhdessä blogissa. Mutta silti Ranskan toimilla oli ja tuli olemaan koko maailmaa ravistava vaikutus. Toimia, joissa näkyy hyvin ihmisen raadollisuus ja brutaalisuus. Suuruutensa aikana Ranskan indokiinaan kuului nykyinen Vietnam, Kambodzha, Laos ja pieni Kiinalta vuokrattu alue Hong Kongin itäpuolella, nimeltään Guangzhouwan.

Englantilaisilla oli Hong Konginsa, portugalilaisilla Macoansa. Totta kai Ranskalla piti myös olla omansa. Mutta ranskalaisten pahaksi onneksi väki ei ollut kovin hedelmällistä ja heidän ammatti oli hieman arveluttava. Kas kun ansaitsivat elantonsa salakuljetuksella. Tiedetään ainakin yhden oopium kauppiaan toimineen alueella. Tämä oli sikäli harmillista, että Ranska pyrki alueella oopium monopoliin. Guangzhouwannin kautta myös matkusti huomattava määrä kantonin kiinalaisia ympäri maailmaa perustamassa omia chinatownejaan. Merkittävin salakuljetustavara oli kuitenkin lentokoneet. - Itse en tosin vieläkään ymmärrä miten lentokoneita voidaan salakuljettaa. Erikoista alueelle oli myös se, että kun muu osa Ranskan Indokiinasta totteli Vichyn hallituksen määräyksiä, niin Guangzhouwan oli lojaali Ranskan pakolaishallitukselle.

Kuten edellä tuli mainittua niin Ranska asettui alueelle jo 1600 luvulla. Tietty katollinen jesuiitta Alexandre de Rhodes halusi sivistää barbaareja. Näihin aikoihin Vietnam oli valloittamassa koko Mekongin suistoaluetta. Keskinen Vietnam Saigoniin pohjoispuolellle saakka, kuului ennen khmerien kuningaskuntaan. Tämän pohjoispuoella oli Champan kuningaskunta, jonka Pohjois-Vietnamilaiset valloittivat 1471. Aivan 1700 -luvun loppupuolelle asti käytiin vain kauppaa, kunnes 1789 ranskalainen pappi Pigneau de Behaine organisoi vapaaehtoisarmeijan, jonka tehtävän oli vallata takaisin alueet, jotka hän oli menettänyt. Pigneu kuoli mutta armeija jatkoi ponnistelujaan vuoteen 1802 saakka avustaen muuatta Nguyen Anhia, joka halusi päästä keisariksi keisarin paikalle, tulevaksi keisariksi Gia Longiksi. Ranska avusti näissä sodissa. Näin Ranska sai jalansijaa alueelle. Laajentaessaan valtaansa oli muodollisena syynä – kuinkas muutenkaan – Ranskalaisten lähetyssaarnaajien suojeleminen. Tietenkään alueen luonnonrikkauksilla ei kenties ollut mitään vaikutusta, vaikka Ranskalla tuli myöhemmin olemaan monopoliasema suolan, riisiviinan, kumin ja oopiumin kaupassa. Nämä myyntiartikkelit muodostivat leijonanosan Ranskan alueellisesta budjetista.

1820 luvulta lähtien Vietnamia hallitseva em. Gia Longin perustama Nguyen dynastia taasen näki katollisten lähetyssaarnaajien opit poliittisena uhkana. Esimerkiksi kurtisaanit kokivat heidän yhteiskunnallisen statuksen horjuvan katolisuuden yksiavioisuus vaatimuksen edessä. Lähetyssaarnaajia karkotettiin maasta. Dynastian aikana alue oli hyvin lyhyen ajan yhtenäinen kunnes 1858 ranskalainen amiraali Charles Rigault de Genouilly hyökkäsi neljällätoista laivalla ja 3000 miehellä Da Nangin satamakaupunkiin. Joukkojen huolto hieman ontui ja amiraali sairastui. Hän päätti purjehtia etelään ja valloitti Saigonin helmikuussa 1859. Amiraali kuitenkin luovutti kolme lääniä takasin Vietnamin hallitukselle. Tämä nyt tietenkään ei sopinut Ranskan Pariisin hallitukselle ja se päätti vaihtaa miehen amiraali Pageksi. Uusi mies osoittautui puuhakkaaksi: Annamissa ja Tonkinissa luovutettiin satamat kuten myös Kokin-Kiinan alue (Mekongin suistoalue) Ranskalle. Viisi vuotta myöhemmin oli jo kolme lisäprovinssia liitetty Ranskaan.

Vuonna 1863 Kambodzhan kuningas Nordom 1 pyysi Ranskalta mahdollisuutta muodostaa ranskalainen protektoraatti alueelle. Suurena uhkana oli Siam, joka oli kokolailla samankokoinen kuin nykyinen Thaimaa. Siam hyväksyi Ranskan protektoraatin kunhan saisi vastalahjaksi muutaman läänin Kambodzhasta (alueet liitettiin myöhemmin takaisin Kambodzhaan ja Ranskan helmaan).

Lopulta Ranska vahvisti asemansa voittamalla Kiinan kanssa käymänsä sodan (1884 – 1885). Lokakuussa 1887 Ranskan Indokiina oli muodostunut Annamista (keskinen Vietnam), Tonkinista (pohjoinen Vietnam), Kokin-Kiinasta (Mekongin suistoalue) ja Kambodzhan kuningaskunnasta. Ranskalaisten nälkä ei ollut vielä tyydytetty. Ranskalaiset provosoivat kriisin, joka johti 1893 Ranskan ja Siamin väliseen sotaan. Sodan seurauksena Laos siirrettiin osaksi Ranskalaista Indokiinaa. Huomatessaan kuinka helppo nakki koko Siam on, generoivat he jälleen uuden kriisin. Tämän seurauksena maat sopivat, että monet Laosin ja Kambodzhan alueista siirrettiin Ranskan hallintaan ja muutama vähäisempi alue taasen Siamille. Näin muodostui suuri ja mahtava Ranskan Indokiina vuoteen 1954 Geneven sopimukseen saakka.

Alueen asukkaiden suureksi epäonneksi maailma autoistui 1900-luvulla. Kumin tarve oli suuri. Joku keksi, että indokiina on mitä paras paikka kumipuun kasvattamiseksi. Monet ranskalaiset suuryhtiöt kuten Michelin operoivat alueella sangen surutta. Uuvuttavassa ja raskaassa työssä kuoli tuhansia.

On helppo arvata, että alueella kehittyi myös merkittäviä itsenäisyysliikkeitä, jotka Ranska murskasi melko kovakouraisesti ja hymysuin. Kun olemme järkyttyneitä kansallis-sosialisten Saksan ja Japanin brutalisuudesta, niin ei Ranska ollut yhtään sen huonompi kidutuksen kyseenalaisessa urheilulajissa. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Yhdysvaltain presidentti Roosevelt, toisen maailmansodan loppumetreillä, tarjosi alueen hallintaa Tsiang Kai Sekin johtamalle Kiinalle. Tämä vastasi: Ei missään olosuhteissa. Taisi tietää millainen itsenäisyyden jano asukkailla on. Myöhemmin Roosevelt totesi ettei ranskalaistenkaan pidä palata takaisin. Mutta alueen asukkaiden suureksi epäonneksi tämä merkittävä amerikkalainen ehti kuolla ennen toisen maailmansodan jälkipeliä.


Kävi niin onnettoamsti, että Pohjois Vietnamissa kävi rajumyrsky 1943 tuhoten lähes kokonaan sadon. Liitoutuneet olivat sotatilassa japanilaisten tuella toimivaan rankslaishallitusta vastaan. Näin kulkuyhteydet sekä meritse että maitse pohjoisen ja etelän välillä olivat poikki. Elintarvikkeita ei pystytty kuljettamaan etelän riisivainioilta pohjoiseen. Ranskalaiset olivat ponnekkaasti yrittäneet myös muuttaa pohjoisen viljelytavat rahallisesti paremmin tuottaviin lajikkeisiin, kuten puuvillaan ja juuttiin. Näin elintarviketuotantoon käytetty pelto-ala pieneni. Ranskalaiset olivat myös määräneet riisin pakkoostot määrättyyn hintaan. Siitä maksettiin 1.4 piasteria 10 kilolta. Tämä hinta maksettiin viljelijöille pakko-ostoissa vaikka markkina hinta oli kivunnut jo vuoden 44 loppuakohden jo 50 - 70 piasteriin 10 kilolta. Villjelijöillä ei ollut mahdollisuutta ostaa siemenviljaa ei edes omaansa takaisin.

Näin syntyi tilanne missä pohjoisessa oli puuvilla ja juuttia ylinkyllin muttei riisiä ja muita elintarvikkeita edes auttavasti. Nälänhätään on arveltu kiolleen 400 000 - 2 miljoonaa ihmistä. Tilaanne vuoden 1944 lopussa oli sietämätön, eivätkä ranskalaiset eväänsä heilauttaneet tilanteen helpottamiseksi. Nyt muuan japanilaisia vastaan taisellut itsenäisyystaistelija Ho Chi Minh, kehotti maanviljelijöitä tunkeutumaan japnilaisten ja ranskalisetn viljavarastoihin hakemaan omansa pois, jos ei muuten niin aseellisesti. Näin voimistui nationalistinen Viet Minh liike liike, johon liittyi sekä suurtalonpoikia että muita Vietnamin itsenäsyyttä janoavia ihmisiä.

No hyvä. VietMinh valtasi elokuussa 1945 ransakalaiset hallintorakennukset ja pidätti johtavat virkamiehet. Tapahtumaa kutsutaan elokuun vallankumoukseksi. Syyskuun 2 vuonna 1945 julisti Ho Chi Minh Vietnamin itsenäiseksi. Kaikki jyvin. loppu hyvin - sanotaan. Mutta kun ei olut. Maassa oli jonkinverran kiinalaisia joukkoja jahtaamassa japanilaisia. Nämä joukot muodostivat suuren huolen vastaitsenästyneelle Viatnamille. Ho Chi Minh pyysi apua maailmansodan jälkeisiltä rankalaisilta. Nämä suostuivatkin auttamaan tietyin ehdoin. Sopimuksen jälkeen Ho Chi Minh lausui suuren historian aikakirjoihin syöpyneen sloganin: "Parempi haistella pari vuotta ranskalaista paskaa kuin syödä kiinalaista paskaa seuraavat 1000 vuoota". Ranska ei puoleltaan kuitenkaan pitänyt sopimuksesta kiinni.

... ja niin Ranska valui takaisin. Seuraukset vain olivat hirvittävät, kuten tuonnempana selviää.