matka jakartaan

Kukaan ei vielä tänä päivänäkään tiedä kuinka paljon pakolaisia muutti suurimpiin kaupunkeihin kuten Phnom Penhiin ja Battambangiin sekä naapurimaihin. Ei ole olemassa mitään kunnollisia tilastoja asiasta. Eipä tietenkään ole, kun Khmerien tasavallalla ei ollut minkäänlaista yhtenäistä suunnitelmaa eikä oikein, avustus miljardeista huolimatta, varojakaan pakolaisten asioiden huolehtimiseen. Eivätkä amerikkalaiset suurlähetystön virkailijat tuhlanneet voimavarojaan asian  kuntoon saattamiseen. Suurlähetystön oli määrä pitää matalaa profiilia ja siksi ei voitu ongelmaan puuttua. Sitä paitsi pakolaisongelman tuominen esiin olisi voinut johtaa Nixon doktriinin vaarantumiseen kun kongressi olisi voinut puuttua asiaan [12] . Tosin valtion ”tilintarkastusviraston” GAO:n (General Accountung Office) raportti helmikuulta 1972 totesi pakolaistilanteen olevan katastrofaalinen ja suurlähetystön olevan sangen vetelä asiassa [128] . Suurlähetystössä oli yksi poliittinen virkamies, jonka tehtävänä

Margaret Slocomp totesi sattuvasti: ” Ei ole mahdollista arvioida Khmerien tasavallan taloudellista kyvykkyyttä minään muuna kuin suurena epäonnistumisena ” [124] . Huolimatta massiivisesta lähes 2 miljardin dollarin ulkomaisesta avusta se ei kyennyt ruokkimaan saatikka puolustamaan kansalaisiaan. Tasavallan loppuun mennessä väestön kasvu oli puolittunut ja odotettu elinikä pudonnut 35 vuoteen eli samaan kuin oli vallalla toisen maailmansodan lopussa. Hallitus jätti tuleville sukupolville perintönä 300 miljoonan dollarin velkataakan pelkästään Yhdysvalloille. Vielä tänään keskustellaan velan lyhentämisestä. Sanalla sanoen talouden hoito oli katastrofaalista ja johti lähes täydelliseen tuhoon yhtä suureen kuin maaseudun pommitukset. Tasavalta jätti jälkeensä yli 600 000 kuollutta, kaatuivat joko luoteihin ja pommeihin tai sairauksiin ja nälkään. Kaatuneita oli kenties enemmän kuin tulevassa Demokraattisessa Kamputseassa ja silti aina vain puhutaan teurastaja Pol Potin hirmuha

Kansanedustuslaitoksessa ei jäänyt huomaamatta Sihanoukin suuri suosio vastarinnan keulakuvana, niinpä monet ehdottivat, että maalle pitäisi valita uusi kuningas, jotta maaseutuväestö saataisiin sidottua kaappauksen tavoitteisiin. Hieman kaappauksen jälkeen maahan saapunut anti-rojalistinen (Khmer-Serein päällikkö) Son Ngoc Tanh kuitenkin torpedoi hankkeen heti alkuunsa. Niinpä maasta muodostettiin perustuslaillinen tasavalta 5 lokakuuta (kuningaskunta maasta tuli uudelleen 24 Syyskuuta 1993). Uudeksi nimeksi annettiin Khmerien tasavalta ja saman tien valittiin uusi lippu. Khmerin tasavallan lippu [Latojan huomautus: Tähän saakka olemme kirjoittaneet maan nimen, nykysuositusten mukaisesti,  muotoon Kambodzha (ilmeisesti yhtä oikein on kirjoittaa se muotoon myös Kambodža). Vanhemmat suomenkieliset julkaisut käyttävät vielä nimeä Kambodsha, jota on nykyään syytä välttää.  Entä muoto Kamputsea, jota näkyy usein käytettävän. Korrekti translitterointi khmerin kielisest