Metsiin, pakoon kauas
… ja niin saapui vuosi 1962. Sihanoukin onnistui hävittämään julkisen Pracheachon puolueen vangitsemalla kaikki sen johtajat ja uhkaamalla kuolemantuomiolla. Vieläpä maanalaisen vastinpuolueen pääsihteeri Tou Samouth oli kadonnut jälkiä jättämättä. Kambodzhan työväenpuolue (WPK) on nyt entistä varovaisempi. Saloth Sar jatkaa julkisuudessa opettajan työtään. Pinnan alla hän ystävineen järjestää valikoiduille osallistujille seminaareja, joiden tavoitteena on herättää opiskelijat havainnoimaan ja erittelemään ympäristöään kriittisesti, sen enempää esittelemättä mitään tiettyä aatesuuntaa. Tässä he onnistuivatkin melko hyvin. Kävi nimittäin niin, että Siem Riepissä puhkesi varhain 1963 rajuja mielenosoituksia. Nämä levisivät myös pääkaupunkiin. Lukiolaisten banderolleista saatoimme lukea: ”Sangum on mätä” tai ”Sangum on epäoikeudenmukainen”. Seuraavina päivinä yksi opiskelija kuoli ja useampi haavoittui poliisien koviin otteisiin. Prinssi oli tällöin taasen vaihteeksi hoidattama