Pariisissa
Niin saapui syksy 1949 ja Saloth Sar Marseilleen. Lähes kuukauden päivät oli Jamaique höyrynnyt Saigonista määränpäähän. Matkalaisina oli monen muun lisäksi 21 toivorikasta opiskelijaa. Vain kaksi oli vanhempaa kuin 23 vuotta ja kuusi alle kaksikymmenvuotiasta. Viisi heistä - Chau Seng, Mey Mann, Mey Phat, Saloth Sar ja Uch Ven - nousivat merkittävään asemaan Kambodzhan punakhmerien kapinassa 70-luvulla. Noustessaan Sain Charlesin asemalle, ohittivat he Joseph-Antonien Bouvardin veistämät Ranskan siirtomaita kuvaavat patsaat. Aasia-patsaassa kiinnittää huomiota kolme hahmoa: varttuneempi Kambodzhaa kuvaava divaanissa lepäävä murrosikäinen angkoriaaninen tyttö ja kaksi Laosia sekä Vietnamia kuvaavat pienemmät lapsen hahmoiset figuurit. Vietnamilainen pitää sylissään hedelmäkoria. Moni ihmettelee: Miksi näin ? Vietnamin kulttuuri oli olennaisesti vanhempi kuin khmerien angkoriaaninen maailma (2000 – 3000 vuotta vanhempaa). Hedelmäkorit tietty on peruja sille, että Vietnam oli